新闻

OKM:n työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä.

Lukiokoulutuksen pirstaleisuus, matematiikan ja äidinkielen heikko osaaminen, puutteet opiskelijoiden itseohjautuvuudessa ja työelämätaidoissa sekä lukioiden opinto-ohjauksessa vaikeuttavat opiskelua korkeakouluissa.

Panelisteja pyydettin tarkistamaan parin teesin kommentit Opetushallituksen lukiopäiville 3.-4.11.2011. Odotusten mukaisesti muutokset eivät olleet suuria, kun edellisestä arvioinnista on kulunut vasta puoli vuotta.

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin ensimmäisen kierroksen tuloksista kirjoitettu kirja valmiina ladattavaksi pdf-tiedostona.

Delfoi -menetelmä on valloittamassa uusia käyttötarkoituksia samalla, kun se evoloituu tiedonkeruumetodista tiedonmuodostuksen interaktiiviseksi järjestelmäksi.

Oppiminen on ihmisen evoluution väkevin täsmäase ja koulu sen tärkein varuskunta. Molemmat läpäisevät kaikki kulttuuriset kerrostumat. Siksi ei riitä, että viisaiden tai valtiaiden neuvostot ratkaisevat oppimisen ja koulun tulevaisuuden kysymykset. Asiantuntevia asianosaisia on varsinkin peruskoulusta puheenollen aivan liikaa. Barometri toteuttaa dynaamista tehtäväänsä vasta, kun sen vaikutus- ja osallistumiskehät alkavat laajentua.

Barometrin raportti, jossa analysoidaan kolme mittaria ja 36 tulevaisuusväitettä. Barometrin teesit jaetaan kolmeen ryhmään: kiista-, keskustelu ja ratkaisukysymykset.

Oppimisen tulevaisuus 2030


Aineistoja vapaaseen käyttöön

Lukion tulevaisuus 2030

Lukion ensimmäinen barometriraportti on julkaistu.

Ajatus Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrista syntyi Opetushallituksessa 2009, kun pohdittiin perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa ja kaivattiin tietoa siitä, miltä perusopetuksen tulevaisuus voisi näyttää ja mitkä olisivat keskeisiä ratkottavia kysymyksiä. Haluttiin katsoa pitemmälle ja haluttiin tuottaa laadullista, tulevaisuutta ennakoivaa tietoa. Oppimisen tulevaisuus 2030 on jatkoa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta tehdylle yleissivistävän koulutuksen tulevaisuutta luottavalle barometrille. Työtä on tehty yhdessä Otavan Opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos ry:n kanssa.

Perusopetuksesta keväällä 2010 saatu tieto on julkaistu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sarjassa (TUTU-julkaisuja 1/2011) nimellä Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Jo heti alussa päätettiin, että perusopetuksen jälkeen näkökulmaa laajennetaan myös lukiokoulutukseen ja, keväällä 2011 tulikin lukion vuoro. Tänään julkistettava teos "Toinen koulu, toinen maailma. Lukion tulevaisuus 2030" kertoo lukion mahdollisista tulevaisuuksista 2030.Tulevaisuusbarometrin avulla kerätään ajassa muuttuvaa aikasarjatietoa, joka muodostuu asiantuntijoiden käsityksistä ja mielipiteistä koskien oppimisen, koulutuksen, koulun ja osaamisen tulevaisuuden haasteita. Barometrissä yksittäisten asiantuntijoiden näkemykset tiivistyvät käsityksiksi siitä

  • millaiseksi tulevaisuus voi tutkittavan asian tai ilmiön kohdalla muodostua, ja
  • onko tämä tulevaisuus toivottavaa/epätoivottavaa.

Lukion tulevaisuutta koskevat näkemykset on tuottanut 99 -jäseninen ryhmä, joka on jakautunut kahdeksi eri paneeliksi. Toinen paneeli edustaa opetusalan asiantuntijoita, toinen yhteiskunnan muiden alojen asiantuntijoita. Asiantuntijat ovat ottaneet kantaa kahteentoista teesiin, jotka ovat

  1. Lukion tarkoitus

  2. Koko ikäluokan koulutus

  3. Tiedon tuottaminen ja jakaminen

  4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

  5. Valinnaisuus

  6. Tieto- ja viestintätekniikka

  7. Arviointi

  8. Opettajuus

  9. Tehokkuus

  10. Globaalisuus

  11. Lukioverkko

  12. Akateeminen polku

Millainen onkaan lukion tulevaisuus 2030. Kannattaa käydä katsomassa!

Barometrin taustaa

Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri toteutettiin ensi kerran keväällä 2010 kahden valmistelevan Delfoi-kierroksen jälkeen. Barometri kohdentuu yleissivistävään koulutukseen, jota laajennetaan ensimmäisen seuranta-arvioinnin yhteydessä lukion tulevaisuuteen.

Barometri on ollut käynnissä vuoden 2010 alusta. Ensimmäinen seuranta-arviointi tehtiin toukokuussa 2011, jolloin myös käynnistettiin lukion tulevaisuuden tarkastelu. Seurantapäivitykset tehdään kerran vuodessa toukokuussa, minkä lisäksi yksittäisiä ajankohtaisia teesejä ja teemoja voidaan tarkistaa ja tarkastella pitkin vuotta. 

Kyselyt

Linkit barometrikyselyihin (punaiset ovat yhteisiä, sininen ulkopaneelille ja vihreä sisäpaneelille):

Molempien osapaneelien jäsenet voivat asiantuntijuutensa ja kiinnostuksensa mukaan vastata kaikkiin kyselyihin, myös niihin, jotka on ensisijaisesti kohdennettu toiselle paneelille. Yhtä lailla panelisti voi jättää teesejä väliin omasta mittaristaan, jos ne eivät osu oman asiantuntijuuden tai kiinnostuksen piiriin. Sinulle voi sopia asellainen vastaamistapa, jossa hän ensin käyt läpi asteikkovastaukset ja sitten erikseen vaikka teesi kerrallaan pohdit tai päivität kommenttejasi.

Pääset kyselyyn myös klikkaamalla sivun ylälaidan palkin kohta "Kyselyt". Salasanan voit muuttaa klikkaamalla yllä olevasta palkista kohtaa " Käyttäjäprofiili". Samalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla pääset uudestaan sisälle eDelfoi-ohjelmistoon aina, kun haluat muuttaa vastauksiasi tai kommentoida lisää. Samat tunnukset ovat käytössäsi myös barometrin myöhemmillä kierroksilla.

Evästyksiä

Barometrissa panelisteja pyydetään vastaamaan tulevaisuutta koskeviin väittämiin oman mielipiteen mukaan ruksaamalla seitsenportaisesta asteikosta kulloinkin sopivimman vaihtoehdon.

Kyselyissä on ollut alunperin jokaisen väittämän kohdalla varsinainen väite ja lyhyt selitysosa. Vanhoista kyselyistä selitteet on pudotettu pois helpottamaan ja nopeuttamaan vastaamista ja vastauksen tarkentamista. Alkuperäiset selitteet ovat kuitenkin tarkistettavissa:

Jokaisen väittämän kohdalla on tila vapaamuotoiselle perustelulle, joka on tärkein osa barometritutkimusta. Delfoi -analyysin kannalta on erityisen tärkeää, että tiedetään, mitkä syyt ovat valintojen takana ja miten ne ajassa muuttuvat. Sama vaihtoehto voidaan valita hyvinkin erilaisista syistä ja juuri nämä syyt ovat Delfoissa oleellista asiantuntijatietoa.

Paneeliin osallistutaan nimettömästi ja se tarkoittaa sitä, ettei kukaan pysty yhdistämään mielipiteitä ja kommentteja vastaajaan. Lomakkeet eivät ole pitkiä. Teesejä on 4-12 kyselyä kohti ja jos panelisti vastaa (tai tarkistaa viime kevään barometrivastauksensa) kaikkiin hänelle kohdistettuihin väitteisiin, niin vastattavaa on maksimissaan lukion uudet teesit mukaanlukien 47 teesiä.

Muistathan klikata kyselyn lopussa olevaa nappia " Tallenna ", jotta vastauksesi tallentuu.

Kaikki barometrikyselyt avataan vastauskierroksen aikana ns. Real-Time Delphi -tilaav, jossa panelisteilla on reaaliaikaisesti mahdollisuus tarkastella paneelin tuloksia, tarkistaa sen pohjalta omia vastauksiaan ja kommentoida toisten argumentteja. Saat senhetkiset tulokset klikkaamalla yläpalkin kohtaa " Vastaukset ". Vastausten reaaliaikainen tarjoilu valitettavasti hidastaa toimintoja. Aina kun avaat uuden kyselyn niin ohjelmisto lataa myös sen tulokset käytettäviksi. Hitailla yhteyksillä sen myös huomaa!

Jos sinulla on jotain kysyttävää kyselyistä tai tutkimuksesta yleensä, ota yhteyttä hannu.linturi@otavanopisto.fi tai anita.rubin@utu.fi.

Lukion tulevaisuus

Yleissivistävän koulutuksen barometria laajennetaan käynnistyvällä kierroksella lukioon. Sitä varten on luotu Opetushallituksen työryhmävalmistelun ja testitutkimuksen kautta 12 väitteen mittari, joka kokonaan tai muokattuna tullaan sulauttamaan kokonaisbarometriin.

Lukiokyselyssä ovat käynnistyvaiheessa mukana myös vastaamista virittävät selitteet, joiden ajankohtaisuus kuitenkin nopeasti lakastuu ja siksi ne pudotetaan jatkossa pois. Lukiokysely löytyy osoitteesta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/queries/q11/ . Lukiokysely on avoin molemmille paneeleille.

Koulupilotit

Barometriseurannan jälkeen kyselyihin kutsutaan vastaamaan myös 12 opetushallituksen eri kehittämishankkeissa mukana olevan oppilaitosten henkilöstö. Piloteilla haetaan kokemuksia siihen, miten barometria voidaan käyttää opettajien ja muun kouluväen (mukaanlukien vanhemmat ja kuntapäättäjät) tulevaisuusajattelun ja -keskustelun käynnistäjänä. Merkitystä on myös eroilla, joita syntyy paneeleiden ja muiden yhteisöjen välille. Jatkossa erojen ja samuuksien kautta mahdollistuu monensuuntainen keskustelu ja argumentointi. Sen toivotaan auttavan myös konkreettisessa tulevaisuussuunnittelussa, jonka tärkein instrumentti on opetussuunnitelma kaikissa olomuodoissaan.

Kevään ja kesän aikataulu kaikkien barometriosioiden osalta.

Elokuussa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäpäivillä 18.-19.8.2011 esitellään barometrin tuloksia.

Tekijät

Barometrin toteuttaa Otavan Opiston Osuuskunta yhdessä osakkaittensa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin kanssa. Lukion tulevaisuuden teesi- ja delfoi-prosessivalmisteluun ovat osallistuneet myös Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian metodiopiskelijat. Siitä heille kaunis kiitos!

Ensimmäisen kierroksen barometria käsittelevän kirjan "Toinen koulu, toinen maailma" voi ladata Ajankohtaista-palstalta!