info@edelphi.fi

Ohjelmoinnin monet kielet

Ohjelmointikielet ovat kieliä, joilla tietokoneelle annetaan ohjeita/käskyjä. Ohjelmointikielet ovat siis formaaleja kieliä, merkkijonojen joukkoja, joita tietokone pystyy ymmärtämään. Ohjelmoija antaa tietokoneelle toimintaohjeen eli algoritmin, jotta tietokone suorittaisi toivotun toiminnon. Ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana pidetään Ada Lovelaceä 1800-luvulla. Ensimmäiset varsinaisina ohjelmointikielinä pidetyt kielet syntyivät kuitenkin vasta 1940-luvulla. Esimerkiksi Short Code -kielessä ohjelmointi tapahtui reikäkorteilla. Nykyään ohjelmointikieliä on kymmeniä erilaisia. Ne eroavat toisistaan niin kuin muutkin kielet. Ne ovat kehittyneet ja ne on kehitetty eri aikoina, eri paikoissa, eri tarpeisiin, erilaisten kehittäjien toimesta. Monet uudemmat kielet on kehitetty vanhempien kielten ”päälle”, ja vanhempia kieliä on laajennettu lisäsovelluksilla.

Suosituimpia ohjelmointikieliä

Python on monien mielestä helpoin tapa aloittaa ohjelmointikieliin tutustuminen. Sitä pidetään helppona sen selkeiden lauserakenteiden vuoksi: se muistuttaa englannin kieltä ja ohjaa siten käyttäjäänsä vaistonvaraisesti. Python on kuitenkin monipuolinen ohjelmointikieli, kun sen kanssa käyttää erilaisia lisäsovelluksia. Näistä tunnetuin on Django, jota on käytetty muun muassa Instagramia ja Spotify:ta kehitettäessä. C on vanhan koulukunnan legendaarinen ohjelmointikieli, joka voi hyvin ja porskuttaa edelleen. C on ollut ensi kerran käytössä jo 1970-luvulla. Se on edelleen paljon käytetty esimerkiksi silloin, kun ohjelmoidaan vahvasti erikoistuneita sovelluksia. 800-sivuista opasta The C Programming Language (1978) pidetään ohjelmointialan suurklassikkona, ja se on laajalti käytössä edelleen.   Java on maailman käytetyin ohjelmointikieli – se on eräänlainen ohjelmoinnin ”yleiskieli”. Java syntyi vuonna 1991 kodinelektroniikan ohjelmoinnin tarpeisiin. Java oli aluksi kaupallinen tuote, mutta nykyään se on vapaan lisenssin alainen. Java on elintärkeä esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmien ja sovellusten kehittämisessä. Se on lisäksi käytetyin yritysjärjestelmien ohjelmointikieli. Javan pitkään jatkuneen suosion syynä pidetään sen filosofiaa, jonka mukaan kerran luotu koodi voidaan ainakin periaatteessa suorittaa uudelleen millä tahansa oikein varustellulla alustalla. Java ei siis ole laitteistoriippuvainen.
JavaScript on aivan tästä erillinen ohjelmisto, joka on sai imitoi alunperin nimensä Javalta – tämän suuren suosion myötä. (Java itse muuten sai nimensä kehittäjien suosimasta kahvilaadusta.) Tällä hetkellä JavaScript on ylivoimaisesti käytetyin ohjelmointikieli ohjelmistojen kehittäjien keskuudessa. Käytännössä verkkoselainten toiminnallisuus, niin sanottu front end eli internet-selaimen rakenne ja käytettävyys luodaan JavaScriptillä. Netin suosituimmat sivustot Facebookista YouTubeen ja Gmailiin käyttävät JavaScriptiä luodakseen vuorovaikutteisia sivustoja ja dynaamisia sisältöjä käyttäjilleen. PHP on nettisivuja ohjelmoitaessa hyvin yleisesti käytössä. Arvellaan, että sillä on kirjoitettu jopa kolmasosa internetin sisällöstä. PHP:n lanseerasi vuonna 1994 tanskalaisgrönlantilainen Rasmus Lerdorf, nykyään sen tuottamisesta vastaa PHP Group. PHP on avoime lähdekoodin ohjelmointikieli. Swift on Applen vuonna 2014 ohjelmointiin lanseeraama kieli. Sitä pidettiin aluksi hieman kotikutoisena, mutta Swift on tällä hetkellä yksi nopeimmin suosiotaan kasvattavista ohjelmointikielistä. Swiftin avulla luodaan suorituskykyisiä iOS ja Linux-sovelluksia. Lisäksi Swift on pohjalla sellaisten Apple-liitännäisten, kuin esimerkiksi Apple-TV:n ja Apple-Watchin käyttöjärjestelmissä. Applen vakaan suosion ja iOS-sovellusten kannattavuuden vuoksi Swiftin opettelua pidetään hyvänä satsauksena tulevaisuuteen.

Suosituimpia ohjelmointikieliä

Ylipäänsä kun ohjelmoija tai sellaiseksi haluava tekee valintaa sen äärellä, mitä ohjelmointikieltä opetella tai käyttää, hän ottaa huomioon useita seikkoja. Esimerkiksi sen, onko aikomus työskennellä pienten projektien parissa vai suuren yhtiön leivissä, tai että tähtääkö hän monimutkaisen mutta paljon mahdollistavan kielen hallintaan, vai riittääkö yksinkertaisempi työkalu, jolla pääsee nopeammin ohjelmoinnin alkuun. Myös omalla taustalla on välillä: matematiikkaa ja logiikkaa tunteva voi valita niiltä osin haastavamman kielen hallittavakseen. Vai haluaako hän kenties vain ottaa muuten vaan haltuun yhden maailmankielistä?

Comments are closed.