info@edelphi.fi

Ohjelmistotuotannon historia

korkealaatuisia ja tehokkaita ohjelmistoja (lue aiheesta lisää täältä). Ohjelmistoon taas sisältyy kokoelma tietokoneohjelmia, jotka toimivat yhteistyössä toistensa kanssa.

Itse ohjelmistotuotanto käsittää kaikki ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen liittyvät prosessit. Ohjelmistotuotannolla on takanaan pitkä historia, jonka aikana se on kehittynyt siihen, mitä se nykypäivänä on. Ja se kehittyy jatkuvasti edelleen. Miltähän mahtaa näyttää esimerkiksi 50 vuoden kuluttua? Digitaaliset tietokoneet otettiin alun perin käyttöön 80 vuotta sitten. Eli siis 1940-luvulla. Siihen aikaan tietokoneita käytettiin lähinnä laskemiseen ja 40-luvun ensimmäisiä tietokoneita käytettiin mm. sotilaallisissa tarkoituksissa. 1940-luvun lopussa käyttöön otettiin ensimmäiset tietojärjestelmä- ja ohjelmistokehityshankkeet. Siitä lähtien kehitystä on tapahtunut uskomattoman paljon ja nopeasti. 50-luvun ohjelmistot oli kehitetty juuri tietyille laitteille ja näin ollen ne olivat sidoksissa omiin laitteisiinsa. Vuonna 1951 J. Lyons Company kehitti maailman ensimmäisen kaupallisen ohjelmiston. Ja vaikka muuta voisi luulla, jo 50-luvun ohjelmistot olivat aikaansa nähden suhteellisen monipuolisia, vaikka digitaaliset tietokoneet olivat olleet olemassa vasta vuosikymmenen. Mennäänpä hieman eteenpäin historiassa. Ohjelmistot kehittyivät ja kasvoivat ja niin kasvoivat myös ongelmat. 1960-luvulla tapahtunut ohjelmistokriisi aiheutti mm. runsaasti ohjelmointivirheitä ja toimimattomuutta. Myöhemmin olemme ymmärtäneet, että nämä ohjelmistovirheet ovat aiheutuneet inhimillisistä virheistä, kuten lähdekoodivirheistä tai ohjelmiston surkeasta käytettävyydestä. Vuonna 1968 pidettiin NATO:n organisoima konferenssi, joka ei suoranaisesti ratkaissut ongelmia, mutta siitä alkoi kuitenkin ylämäki ja ideoitiin perusta, jolle saatiin rakennettua ohjelmistotuotanto, joka on käytössä nykypäivänäkin. Noin kymmenen vuoden kuluttua kehitettiin nk. vesiputousmalli, jota käytettiin ohjelmistojen kehittelyssä. Se ei kuitenkaan sopinut aivan kaikkiin ohjelmistoihin, joten muita ohjelmistotuotannon prosessimalleja luotiin lisäksi korvaamaan tämä puute. 1990-luvulla ohjelmistotuotanto oli jo vakiintunutta ja tämän vuosikymmenen aikana kehittyivät esimerkiksi jo 1970-luvulta lähtien käytössä olleet CASE-työkalut. Niiden avulla ohjelmistotuotannossa voidaan organisoida ja visualisoida eri prosesseja. 90-luvulla tapahtui myös viimeisin ohjelmistotekniikan murros, sillä vuonna 1999 esiteltiin XP (Extreme Programming). Se on yksi osa ketterää ohjelmistokehitystä ja se on kehittynyt ohjelmistotuotannon parhaista menetelmistä. Ennen 2000-lukua alkoi huima ylämäki, jolloin tietokoneohjelmat muuttuivat entistä tärkeämmiksi ja aikaisemmista virheistä oli opittu. Nykyään valmistetaan entistä laadukkaampia ohjelmistoja. Tämä on tärkeää, sillä niiden tulee toimia kaikissa laitteissa. Tämän hetken erilaiset ohjelmistot eroavat toisistaan monin eri tavoin ja eri yritykset käyttävät juuri heille kehitettyjä ja räätälöityjä prosessimalleja. Esimerkiksi mobiililaitteisiin on kehitetty tiettyjä ohjelmistoja, jotka toimivat vain tietyillä laitteilla. Nykyään kilpailu onkin kovaa eri ohjelmistojen välillä.

Nykyajan haasteet

Tämän päivän ohjelmistoilla on haasteena toimia nykyaikaisten laitteiden lisäksi myös vanhoissa laitteissa. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti ja monet laitteet eivät välttämättä pysy mukana kehityksessä. Ohjelmistokehittäjien tulee ottaa tämä huomioon, sillä muuten se voi johtaa vanhempien laitteiden toimimattomuuteen ja joissain tapauksissa joudutaan jopa julkaisemaan suosittujen vanhojen laitteiden moderneja versioita sopimaan nykyohjelmistoon. Nykyaikana haasteena on myös taloudellisuus. Ohjelmistokehitys on kallista ja aikaa vievää. Paineena on myös kehittää ohjelmistot nopeasti, jotta pysytään ajan kärryillä. Jokainen kehittäjä haluaa olla ns. lippulaiva ja tämä tuo vielä lisähaastetta. Kehittäjän on pysyttävä korkeassa laadussa, jotta ei menetä asiakkaidensa luottamusta. Luottamuspula voi johtaa siihen, että ohjelmistoa ei haluta ostaa siinä pelossa, ettei se toimi. Ihmiset huomaavat haavoittuvuudet, esim. virusten muodossa. Mikäli ohjelmisto ei ole turvallinen, sitä ei luonnollisesti haluta ja huono maine leviää. Tämä voi johtaa tulevaisuuden taloudellisiin vaikeuksiin ja siihen, että asiakkaat siirtyvät käyttämään muita ohjelmistoja.

Nykyajan haasteet

Comments are closed.