Lukioiden toimintakulttuuriin halutaan lisää yhteistyötä ja keskustelua yhteisistä päämääristä |
| Mediatiedote lukioiden OPS-arvioinnista 10.5.2011 Lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet tulisi nostaa nykyistä suunnitelmallisemmin esiin koulun ja jokaisen opettajan toiminnassa. Lukion yleissivistävä tehtävä jää nyt liikaa sen varaan, mitä eri oppiaineiden sisällöt opetustuntien puitteissa tarjoavat. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja koulun yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan on tarpeen vahvistaa entisestään. Tämän tiedotteen tulokset ja päätelmät perustuvat Koulutuksen arviointineuvoston nimittämän arviointiryhmän vuosina 2009-2010 tekemään lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuuden arviointiin. Lukion yleissivistävän tehtävän sisältö avattava ja tarkistettava Lukiokoulutuksen kehittäminen edellyttää nykyistä enemmän keskustelua lukion päämääristä. Nyt kaivataan myös vastauksia siihen, mitä yleissivistys on ja mitä sen tulisi olla lukioissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen avaamista, miten lukio voisi paremmin edistää eettistä ja esteettistä herkkyyttä, ajattelun, kommunikoinnin, tietojen käsittelyn ja hyödyntämisen sekä työelämän ja yhteiskunnallisen toiminnan taitoja. Opetussuunnitelman perusteiden sitovuus on pääosin sopiva Lukion opetussuunnitelman perusteet ovat antaneet hyvän ja toimivan pohjan opetuksen järjestämiselle. Se on osin seurausta siitä, että opetussuunnitelman perusteet on sitova määräys siitä, mitä on opetettava. Lukioiden omille ratkaisuille ja opetussuunnitelman soveltamiselle kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia ja vapauksia. Ainesisältöjä on nyt etenkin pakollisissa kursseissa liikaa. Pakollisten ja syventävien kurssien tavoitteet ja sisällöt halutaan kuitenkin säilyttää jatkossakin yleisesti lukiokoulutusta koskevana määräyksenä. Lukion valinnaisuuden toteutumisessa pulmia Lukioissa voidaan opiskella pääsääntöisesti lähes kaikkea sitä, mitä tuntijako edellyttää. Tasa-arvon toteutumisessa on kuitenkin puutteita siinä, millaista kurssitarjontaa erikokoisissa lukioissa on mahdollista toteuttaa. Olisi löydettävä tilanne, jossa pienetkin lukiot selviäisivät valinnaisuuden haasteista nykyistä paremmin. Lukion nykyinen tuntijako on toiminut ja toteutunut kohtuullisen hyvin. Kielivalikoiman suppeus kuitenkin huolestuttaa. Joillekin lukion kursseille ei ole jäänyt tilaa. Taustalla ovat usein resurssien puute ja työjärjestystekniset ehdot. Opetussuunnitelman perusteet, ylioppilastutkinto ja oppimateriaalit vastaavat toisiaan Opetussuunnitelman asema lukiokoulutuksen ohjaajana on vahvistunut vuoden 1994 perusteisiin nähden. Lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet, aihekokonaisuudet ja koulun toimintakulttuuri jäävät kuitenkin opettajien työssä vähemmälle. Opettajat keskittyvät opettamiseen. Keskittymistä tukee osaltaan se, että opetussuunnitelman perusteet, ylioppilastutkinto ja oppimateriaalit vastaavat toisiaan hyvin. Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen vaihtoehtoja Lukion opetussuunnitelman perusteiden seuraavaa uusimiskierrosta varten lukioväki odottaa kentän kuulemista entistä enemmän. Olisi myös punnittava sitä, tarvitaanko aidosti perusteellisempaa uudistusta vai riittäisikö entisten perusteiden päivittäminen. Tätä arviointia varten hankittiin tietoa lukiokoulutuksen järjestäjiltä, rehtoreilta, opettajilta ja ylioppilastutkintolautakunnan sensoreilta. Kyselyt toteutettiin valtakunnallisesti. Analyyseissä oli mukana myös lukioiden opetussuunnitelmia. Lisätietoja Heikki Turunen; 044-7161330 (heikki.turunen@lahti.fi); arviointiryhmän pj. Esko Korkeakoski; 050-4016348 (esko.korkeakoski@jyu.fi); suomenkielinen koulutus Verkkojulkaisu: Koulutuksen arviointineuvoston nettisivut: www.edev.fi Arviointiraportti Turunen, H., Herajärvi, S., Kupiainen, S., Pirkkalainen, L., Syyrakki, S., Virtanen, V., Öhman, T., Knubb-Manninen, G., Mehtäläinen, J. & Ohranen, S. 2011. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuuden arviointi. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 55. Jyväskylä. Lataa PDF-kirja ! |