Mikä on tulevaisuusverstas?
Tulevaisuusverstas on osallistuva menetelmä, jonka tarkoitus on työstää ja täsmentää tilannetta, jota halutaan muuttaa.
- Usein tulevaisuusverstas nimitystä on käytetty hyvin erilaisista osallistuvista menetelmistä. Siksi käsite on hyvin väljä. Kaikissa käsitteissä on kuitenkin yhteistä se, että mukana on ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole alan asiantuntijoita, Rubin selvittää.
Tulevaisuusverstasmenetelmällä pyritään motivoimaan osallistujia, lisäämään tietoa, kannustamaan ideoiden esille tuomiseen ja kriittiseen ajatteluun.
Tulevaisuusverstaan vaiheet
Tulevaisuusverstaat koostuvat useasta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on valmisteluvaihe, jossa mielellään haetaan myös kovaa dataa.
- Etukäteisvaiheeseen kuuluu myös se, että vetäjä tekee itsestään asiantuntijan, Rubin kertoo.
Ongelmavaihe
Valmisteluvaihetta seuraa ongelmavaihe, jossa erilaisia menetelmiä käyttäen etsitään ongelmia, jotka voidaan myös koota aihepiireiksi tai teemoiksi. Yksi tapa hahmottaa ongelmia on taulukkomenetelmä eli morfologinen skenaariomenetelmä.
- Tulevaisuustaulukko rajaa käsiteltävän ongelman. Se on aivan konkreettisesti taulukko, jossa rivit tai solut nähdään muuttujien arvoina. Menetelmän tarkoitus on tunnistaa ongelma-alue aivan kuten skenaarioissa, mutta ongelma on jaettu pieniin yksikköihin, Rubin kertoo.
Mielikuvitus luo tulevaisuuskuvan
Kolmas vaihe on mielikuvitusvaihe, jossa ongelmat käännetään myönteisiksi ehdotuksiksi.
- Taulukon perusteella voidaan rakentaa erilaisia tulevaisuuskuvia, jotka eivät ole skenaarioita vaan tulevaisuuskuvan aihiota, Rubin kertoo.
Rubinin mukaan on hyvä kuitenkin muistaa, ettei tulevaisuuskuva ole skenaario.
- Aidossa skenaariossa on myös kuvaus siitä, miten tästä hetkestä päädytään skenaariosta, hän toteaa.
Konkreettisesti tulevaisuuskuvien luominen tapahtuu ensimmäisen ongelmavaiheen taulukon soluja yhdistämällä. Syntyy loogisia polkuja.
- Kun ohjaan tulevaisuusverstasta, minulla on sellainen ajatus, että taulukon ylärivillä olisi hyvä olla arvotaulukko. Toisella rivillä valitaan tilanteeseen soveltuva arvo. Kunnes syntyy tulevaisuuskuva, Rubin selittää.
Tulevaisuuskuvat auttavat näkemään sen, että toteutunut tulevaisuus on itse asiassa vain yksi toteutunut mahdollisuus kaikista menneistä vaihtoehdoista.
- Pitää muistaa, että on täysin mahdollista, että yksi tulevaisuuskuva voi jakautua useampaan tulevaisuusversioon, Rubin toteaa.
Todellistamis- ja dokumentointivaihe
Ongelmavaihetta seuraa todellistamisvaihe, jossa ongelmat, ratkaisuehdotukset, menneisyys ja nykyisyys kohtaavat. Todellistaminen tarkoittaa siis sitä, että mietitään, miten käytännössä edetään valittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Parhaimmillaan verstas tuottaa materiaalia, jota voi todella käyttää päätöksenteon yhteydessä, Rubin kertoo.
Viimeinen vaihe on Rubinin mukaan dokumentointivaihe, jossa raportoidaan toteuttamisehdotukset.
Verstas voi kestää päivän tai vuoden
Verstaita voidaan järjestää yhden päivän tai kahden päivän tilaisuuksina tai jatkuvina verstaina.
- Olen ollut myös sellaisessa verstaassa joka kesti vuoden, Rubin kertoo.
Koska tulevaisuusverstaan kaikki vaiheet toteutetaan usein samalla menetelmällä, päivänmittainen verstas voi Rubinin mukaan olla hyvin puuduttava osallistujille.