Kotitalouksien vastuu

Paneelin avaa tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsen Juha Nurmela. Nurmela edustaa paneelissa kotitalouksien näkökulmaa.

-  Kenen vika, ettei energiakulutus laske? Nurmela kysyy.

Nurmela korostaa, ettei kotitalouksien merkitystä pidä vähätellä. Hän esittelee vanhan energiapelin, jonka avulla voi määritellä nykyistä ja toivottavaa energiakulutustaan.

Nurmelan mielestä energiapelillä on mahdollista tuoda oma käyttäytyminen suurempaan kokonaisuuteen.

- Energiapelillä halusin osoittaa, että on monia mahdollisuuksia. Mitä tapahtuisi, jos kaikki tekisivät kuin sinä, hän toteaa.

Alustuksensa lopuksi Nurmela korostaa sitä, että suomalaiset ovat jo 1990-luvulla olleet valmiita tekemään muutoksia. Jotta valmius siirtyisi teoiksi, tarvitaan Nurmelasta päätöksiä tukemaan lakeja ja säännöksiä.

Tärkeintä on liike(nne)

Dosentti Petri Tapio edustaa paneelissa liikenteen näkökulmaa. Nurmelan tavoin hän korostaa yksilön vastuuta ilmastomuutostalkoissa.

- Jokainenhan meistä on vastuusta vain omista teoistaan, hän toteaa.

Liikennepäästöjä pienentävät yksilöt, joihin Tapio myös vetoaa esityksessään.

- Hanki pienempi auto, hanki vetyskootteri, hän kehottaa.

Tervettä itsekkyyttä

Paneelin kolmas edustaja Juhani Alanen Suur-Savon sähkön hallituksesta edustaa paneelissa yritysten ääntä. Toisin kuin muut panelistit Alanen ei halua energiatarpeen pienenevän. Toivetta hän perustelee terveellä itsekkyydellä.

- Haluaisin, että energian määrä ei pienene, että meidän työpaikkamme  säilyvät. Kyllä edelleen minusta Suomessa pitää olla tervettä  itsekkyyttä, Alanen toteaa.

Terve itsekkyys ei kuitenkaan Alasesta tarkoita täydellistä piittaamattomuutta.

- Vuonna 2001 lyötiin hallituksessa nuija pöytään: Ilmastomuutokset ovat  pysyviä ja niihin pitää varautua, hän kertoi panelisteille. 

Ydinvoimaan Alasella on selkeä mielipide. Sitä täytyy saada lisää.

- Valtion vakuuttamaa ydinvoimaa tarvitaan lisää, että teollisuus  pysyisi Suomessa ja Suomi voisi olla omavarainen energian suhteen.  Kuvitellaan Saksassa, jossa vihreät ovat niin vahvoja, ettei uutta  ydinvoimaa voida rakentaa. Kuka vie energiaa Saksaan?

Muutos on mahdollinen

Paneelin viimeinen ääni kuuluu Otavan Opiston rehtorille, ympäristökasvattaja Kaisa Lindströmille, joka kuuluu myös Suomen kestävän kehityksen lautakuntaan. 

Siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin uusien ydinvoimaloiden rakentamisen sijaan, Suomi voisi Lindströmistä yltää jopa globaaliksi ratkaisun tarjoajaksi. Tärkeä kysymys Lindströmistä on:

- Kantaako Suomi tällä strategialla oman vastuunsa ilmastotalkoissa?

Lindström puhuu energiapotentiaalin aliarvioinnista. Samaan aikaan, kun uusiutuvan energian potentiaali on aliarvioitu, sähkönkasvu on yliarvioitu. Toisin kuin Alanen Lindström ei halua uutta ydinvoimalaa.

- Sähkön kasvun yliarvioinnilla perustellaan ydinvoiman  lisärakentamista. Hallitus ei yritäkään pyrkiä EU:n 20% tavoitteeseen, hän toteaa.

Lindströmistä viivyttelyyn ei ole aikaa.

- Pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin. Maailman päästöjen kasvu on saatava käännettyä laskuun viimeistään vuonna 2015, jotta kahden asteen tavoite saataisi toteutettua, hän toteaa.

Lindströmistä maailma ei ole vielä täysin ymmärtänyt ilmastolämpenemisen vakavuutta. Tapion ja Nurmelan tavoin hän kuitenkin korostaa sitä, ettei muutos ole mahdoton.

 - Uskon, että muutos on mahdollinen, koska tutkimuksissa  tullut ilmi, että ihmisten asenteet ovat hyvät. He haluavat muutosta.  Teknologisesti muutos on myös mahdollista, Lindström summaa. 

© Jenni Linturi 2008

Viitteet